Merimatka 7.-8.10.2015

Keskiviikkona herätessä oli pakkasta -4,5 astetta. Aurinkoista, tyyntä. Oikein kaunis syksyinen aamu.

Aamun ensimmäinen jännitysmomentti oli käydä verkkopankissa; onneksi mun kortilla tehty melkein 800€ varaus Zalandoon oli hävinnyt, eikä tarvinnut alkaa täyttää, tulostaa ja postittaa rikosilmoituksia ja reklamaatioita.

Puuhastelua riitti koko aamupäiväksi. Vesiäkään ei oltu laitettu Bysseen valmiiksi pakkasöiden takia.
Kemssa-pönttö piti kantaa sisälle tutkittavaksi, kun luukkua ei saanut vessasta auki. Huljutus lämpimällä vedellä sai sen onneksi toimimaan, eli siellä oli joku mekanismi jäässä. Ehdin jo hiukan pelästyä!

Kotoa lähdettiin puolen päivän jälkeen Alepan kautta. Ostin hiukan evästä matkaan mukaan.
Vuosaaressa oltiin vartin yli yksi. Lähtöselvitys alkoi 13.30.
Melkoisesti oli karavaanareita; Rutusakkia lähdössä talvehtimaan etelään. Ja toistakymmentä näyttävää Porchea. 

Laivamatkan hinta Finnlinesin m/s Finnstarilla maksoi 514€.
Koiran osuus on aika huima 96€, kun taas ihmisten hinta on 54€/hlö. Hytŧi 180€, auto 130€.

Lähtöselvityksen jälkeen oli aikaa evästellä. Riisipiirakkaa ja kahvia. Tipsulle vettä.
Laitoin Byssen suihkutilaan Tipsulle pissapaperit ja se osasikin käydä siellä. Täytyy vielä miettiä, miten asia hoidetaan ajon aikana, kun ovi on kiinni. Öisin tuo pentu on sisäsiisti; nukkuu vaikka kellon ympäri sängyssä meidän kanssa. Mutta päivisin tekee paperille tai kylppärin lattialle. Meillä voi olla mattopyykkiä, kun päästään perille. Ellei sitten päädytä pitämään sitä omassa turvallisessa kuljetuskopissaan ajon aikana.

Päästiin laivaan viimeisten joukossa 15.30. Saatiin Bysse seiskakerrokseen, jossa on myös meidän hytti ja koirien ulkoilutuskansi. Saatiin Bysseen sähkö, että jääkaappi pysyy kylmänä. 
Aika ankea koppi on tää ikkunaton lemmikkihytti. Ainoa paikka oleskella on sänky!

Yllättäen lähdettiin liikkeelle ihan aikataulun mukaisesti klo 17!

Illalla päätettiin sitten kuitenkin mennä buffetiin syömään. Näillä on nyt täällä lähtöiltana hanaviinit ja oluet vapaasti juotavissa. Superior-päivällinen maksaa 34€ nokkaa kohti. Saihan siellä mahansa täyteen. Jonot alkupalapöytään oli niin hurjat, että aloitettiin lämpimistä ruoista.

Aika tylsä fiilis oli kuitenkin, kun tiesi, että edessä on todella pitkä päivä! Ei jääty baariin istumaan, vaan tultiin Tipsun seuraksi hyttiin ja käytiin ajoissa nukkumaan.

Torstaina herättiin kuuden jälkeen aamulla, kun laiva keikkui ja kolisi. Tuulta ei ollut kuin reilut 10m/s ja iltapäivällä enimmillään 15m/s, mutta kyllä isokin paatti keikkuu. Viimeksihän paluumatkalla keikutti jopa 30m/s, ja silloin mä pelkäsin ihan tosissani. Mutta eipä nytkään ole ollut kovin mukava olo. On saanut hoiperrella käytävillä. 

Enimmäkseen onkin oltu Tipsun kanssa hytissä. Käytettiin se kerran tuolla tuulisella kannella, mutta eipä sille kelvannut se koirille varattu hiekkalaatikko. Ja mua pelotti, että se pääsee irti valjaistaan ja putoaa mereen... 
Yhdellä ehkä itänaapurin miehellä oli siellä mun aikaisemmalla tupakkareissulla iso tanskan doggi tms vapaana. Jotkut kuvittelee, että mitkään säännöt ei koske heitä. Herra itse joi maista tuomiaan oluita ja naposteli suolapähkinää ja koira ulkoilutti itse itsensä.

Tipsun pissapareille oli ilmestynyt 1 centin kolikko. Kakkaako se rahaa? Hieno koira!

Päivä on tosiaan ollut pitkä ja tylsä. Kahvilla käytiin ja kaupasta ostamassa laatikko Sukulakuja. Netti ei ole juurikaan tänään toiminut. 
Kello on nyt Suomen aikaa 21.45. Kolmen vartin päästä saavutaan Travemundeen. 
Tarkoitus on mennä sataman lähellä olevalle Ivensdorffin kämppärille. Ulkona on pimeää ja kylmää.
Telkkarista alkoi juuri Romania-Suomi-futismatsi. Pasi kerkii nähdä siitä alun.
Mä taidan vielä kömpiä kannelle 11 ja kokeilla, saanko blogin päivitettyä.






TALVI VARVASTOSSUISSA

Jokainen, joka on viettänyt talviaikaa Espanjassa, tajuaa tuon otsikon liioitteluksi. Villasukat ja lämpimät töppöset on kovasti tarpeen, jos haluaa juoda aamukahvin ulkona. Mutŧa "Talvi varvastossuissa" kuulosti niin houkuttelevalta nimeltä blogille, että käytetään nyt sitä.

Ollaan haaveiltu vuorotteluvapaasta jo puolitoista vuotta. Puhuin siitä jo edelliselle esimiehelle kehityskeskustelussa. Meille tuli nyt talvella uusi esimies, joka kylläkin on nainen ja aloitin saman tien neuvottelut! 
12. Kesäkuuta Taru tuli kertomaan, että valitettavasti Valiolla ei myönnetä tässä tilanteessa vuorotteluvapaita millään toimipaikalla, PAITSI meillä. Onnistuin pitämään näpit irti puhelimesta, ja yllättämään Pasin iloisesti illalla, kun olin tarjoillut cavat takapihalle ja Pasin serkku Jaba soitti ja kertoi kuulleensa huhua pidemmästä Espanjan reissusta!

No, ei tuo nyt niin yksinkertaista ole, että saa työnantajalta luvan vuorotteluvapaaseen. Ehdot on nykyään tiukat, ja jännitystä riitti siinä, löydetäänkö jostain sopiva vuorotteluvapaan tuuraaja. Onneksi ehdot täyttävä nuori, mukava vastavalmistuva löytyikin työkaverin siskon Miian muodossa. Taru valtuutti mut opastajaksi. Löysin itsestäni jonkinlaisen sisäisen pedagogin ja nautin yhteisistä viikoista. Aamuvuoroistakin. 

Vuorotteluvapaa alkoi viime keskiviikkona. Esimies järjesti 50-v ja lomalle-lähtökahvit. Järkkäsin itse pientä tapas-palaa Espanjan tyyliin, ettei kellekään jäisi epäselväksi, missä vietän seuraavat kahdeksan kuukautta... No, onhan toki hienoa päästä pitkälle vapaalle, mutta kyllä tuli tippa silmään töistä lähtiessä. Mä vietän puolet hereilläoloajasta työkavereiden kanssa. Kyllä tulee ikävä!

Torstaina vietettiin sitten kotipäivää Pasin kanssa. Oli Pasin 50-v syntymäpäivä.
Ai niin. Olen unohtanut esitellä uuden perheenjäsenen. KARAVAANARIKOIRAN, joka tuli meille loppukesällä Espanjasta. Yorkshirenterrieri Tipsu, nyt noin 4kk.


Tämän kuvan on ottanut siskoni Taina. 
Niin, eihän kukaan blogin lukija tiedä Byssen vaiheista tänä kesänä. Taina ja koiransa Taavi ja Leevi tekivät Byssellä kaksi pidempää lomareissua. Kävivät Lapissa asti. Me vietettiin kesäloma Espanjassa eikä keritty/viitsitty Byssellä reissata kuin perinteinen Hämyvestari-keikka...

Niin. Meillä oli varattuna lentoliput Alicanteen aikaisella aamulennolla keskiviikkona 7.10.2015. Oltaisiin oltu perillä jo puolilta päivin. Pasin synttäripäivänä kävin vielä viimeiseen taistoon, että saataisiin asuntoauto mukaan. Pasi ja tyttärensä Jenni ajoivat perheen kakkosauton Orihuela Costalle heinäkuun lopulla eli meillä on auto käytettävissä vuorotteluvapaalla. Pasi ei ollut ollenkaan innostunut ajomatkasta halki Euroopan. Sitäpaitsi Bysse piti viedä kosteusvauriokorjaukseen talven ajaksi P.R.Caravaniin. 
 
Jotenkin mä onnistuin kääntämään Pasin pään ja me lähdetään huomenna 7.10. Klo 17 Finnlinesin paatilla kohti Travemundea. Bysse pääsee mukaan. Tipsusta tulee karavaanarikoira. Meillä on pitkällä vapaalla asuntoauto käytettävissä esim Fugefestejä, Gibraltarilla ja Portugalissa käyntiä varten. Ja lisämajoitustilana, jos enemmänkin kavereita tulee meillä käymään.
Toivottavasti tuttu remppamies/karavaanari Tommi siellä perillä löytää aikaa korjata Byssen vauriot, että saadaan se katsastettua, kun tullaan kotiin. Tuskin itse sitä paljoa tarvitaan, mutta kun sisko nyt on saanut karavaanarikipinän, niin mielellään sille annetaan Bysse käyttöön. Se tulee meinaan koirareissulta ihan uskomattoman siistinä takaisin ;)

Hurjasti tässä on vielä miettimistä. Mulla ei ensinnäkään ole mitään mustaa valkoisella siitä, että olen vuorotteluvapaalla. Toivottavasti jostain tulee jonkinverran jotain rahaa. Huomenna pitää hoitaa rikosilmoitus ja rekkula, kun mun pankkikortti oli kopsittu jossain. Byssen tankkiin ei ole voitu laittaa vettä, kun tuli pakkasyöt. Aamulla on vielä paljon hommaa.
Kamat alkaa kyllä olla pakattuna. Kiva lähteä laivalle ja asuntoautoon pennun kanssa. Se ei ole läheskään sisäsiisti. Hesaria, talouspaperia ja vauvapyyhettä on pakattu mukaan. Tipsu tulee tuhahtamaan, kun se näkee Finnlinesin koirille järkkäämään pissapaikan, joka on pieni hiekkalaatikko varustettuna yhdellä kepillä. Tipsun lippu laivalle oli kalliimpi kuin ihmisten.


Pasi ja Jenni ajoivat mersun Travemundesta Orihuela Costalle 26 tunnissa (2500km). Me aiotaan viettää aikaa matkalla paljon enemmän. Eihän 8 kuukauden vapaalla voi olla kiire minnekään?
Tuntuu kyllä hyvältä päästä taas oikeaan reissuun....