TORREVIEJA 26.4.-10.5.2014 Camping Florantilles


Tultiin siis Torreviejaan, joka on reissun pääkohde ja kaukaisin piste, lauantaina 26.4.
Tässä on nyt tarkoitus viettää aurinkolomaa ehkä pidempäänkin? Viikoksi on nyt ainakin maksettu Florantillesin kämppäriltä paikka.

Sunnuntai 27.4.2014

Täältä ei varmaan juurikaan tule raportoitavaa blogiksi asti. Normaalia leirielämää. Huoltohommia ja grillaamista. Aurinkoa. 
Huoltorakennuksen suihkusta tuli vettä tiptiptip. Mutta onneksi se oli sentään lämmintä.
Tuossa lähihuoltorakennuksessa on ulkosuihkut, eikä varsin piilossa, eli siinä pitäis käydä uikkarit päällä.



Netti toimi lauantaina ihan hyvin, mutta sunnuntaina ei saatu minkäänlaista yhteyttä.


Maanantai 28.4.2014

Heräillessä kuunneltiin, kun harjalintu uputti jossain lähellä. Aamukasilta varjossa +18.
Käytiin tsekkaamassa uima-allasalue. Portti on lukossa. Olikohan se vasta kesällä auki? 
Respassa käytiin mainitsemassa netistä; täällä on ukot taas aamusta asti käyneet antenneja läpi. Ilmeisesti jo pari viikkoa ollut ongelmia.

Iltapäivällä lähdetään pyörähtämään kylille. Torreviejassa on tänään joku oma pyhäpäivänsä, jota ei muualla vietetä. 






Perjantai 2.5.2014

Päivät ovat menneet ihan loman merkeissä. Kolmena päivänä ollaan käyty pyörähtämässä Torreviejassa, mutta ollaan niin syrjässä täällä kämppärillä, ettei olla esim yhtäkään tapas-baaria tai Torreviejan iltaelämää nähty. 

Eli päivät ovat kuluneet lämmöstä nauttien. Ollaan grillattu, syöty metri patonkia, välillä käyty Monikan kuppilassa syömässä jne. 



Päivän suurin ohjelmanumero on oikeastaan kemssantyhjennys ja puhtaan veden tankkaus/jätevesien tyhjennys, joka tapahtuu ihan tällä omalla tontilla.



Vappukin tuli ja meni niin, ettei sitä juuri noteerattu. Eilen kyllä viritettiin jääkaapin antimista jonkinlainen brunssintyyppinen.



Tällä kämppärillä asuu pysyvästi useampia eläkeläisiä brittipareja. Asuvat tuollaisissa jännissä lautarakenteisissa mökeissä,"motorhome", jotka on ilmeisesti siirrettäviä.


Niillä on omat autot, joilla ajelevat kämppärin baarista gin tonicien jälkeen omille mökeilleen. Mä olin tullessa hiukan mietteissäni, että voiko Pasi siinä respan siestan aikana ottaa yhden pienen oluen, kun joutuu Tessun vielä ajamaan kämppärille. En kyllä tajua ollenkaan tuollaista, että ensin istutaan pari tuntia kuppilassa tinttarallaa ja sitten lähdetään ajamaan, kun sen autonhan voisi helposti tuoda kämpille ja kävellä tästä baariin. 

Kun autoja ei käytetä, ne on pölyltä ja valolta suojassa paketissa. Pasikin oli talkoissa mukana yhtenä iltana.


Keli täällä on ollut suomalaisittain mukava: päivällä on auringossa tietysti melko kuuma, mutta varjossa vetää välillä kananlihalle topissa ja sortsihameessa. Iltaisin on saanut vetää villatakin päälle.
Jonain aamuna katsoin viideltä mittaria: +15,6. Ollaan aika säännöllisesti noustu kahville yhdeksältä ja silloin on varjossa ollut +18 paikkeilla. 

Auton vuokrauskin on osoittautunut aika hankalaksi. Se on halvempi hoitaa netin kautta. Meidän eka varaus hävisi jonnekin bittiavaruuteen, mutta tänään klo 13 meidän pitäisi saada Goldcarista haettua joku pikkukäkkänä.

Suomi-seuran Vappubrunssi "suomaisine tapaksineen" alkaa sopivasti samaan aikaan; sinne olisi tarkoitus mennä. Itseasiassa Pasi on tehnyt treffit erään suomalaispariskunnan kanssa sinne. Kiva saada taas hiukan toimintaa!

Ja ne "isot ostokset" tehdään tietty myös, kun saadaan auto. Monikan kaupasta löytyy viinit, limut, vedet, oluet ja telttakepit, mutta ruokavalikoima on suppea. Aah, jääkaappi täyteen Lidlin possuvartaita....

Tänään on taas sellainen aamu, ettei nettiin saa yhteyttä. Pahus! Olis ollut kiva lukea Facebookista kavereiden kuulumiset ja kotimaan räntäpäivitykset ;)

Mentiin Monikan baariin kahville ja siitä saikin pienen odottelun jälkeen yhteyden. Monika tilasi meille taksin; kysyivät jo puhelimessa, että montako ihmistä, että voiko ottaa harjoittelijan kuskiksi oikean kuskin neuvoessa vieressä. Sopihan se! Eikä edes hirveästi pelottanut ;)

Päästiin turvallisesti Goldcar-autovuokraamoon. Ja saatiin netistä varaamamme pikkukäkkänä Sorsa, joka vielä sopii mun väreihin aika hyvin... Sehän on tärkeää?

Ajettiin Suomi-seuran kahvilaa kohti kapeita pikkuteitä. Tai siis Pasi ajoi ja mä säpsin. Parkkipaikkaa ei löytynyt katujen varsilta, mutta löydettiin parkkihalli ja käveltiin siitä perille. Vappubrunssi maksoi kympin ja sisälsi kuohuviiniä. Kyllä maistui lihapullat hyvältä! Ja tuoreet munkit oli ihan taivaallisia.


Pasi oli jo etukäteen sopinut treffit yhden aikaisemmin Suomessa tapaamansa pariskunnan Marja-Liisan ja Juhan kanssa. Ajeltiin brunssin jälkeen heille katsomaan, miten kerrostalossakin voi olla asunto, jossa on oma kattoterassi. Hienosti laitettu kämppä, jonka terassilta näkee merelle. Ei vaan taida olla myynnissä sopivaan hintaan? 

Käytiin Carrefourissa tekemässä "isot ostokset", kun meillä nyt on auto käytettävissä, ja tuotiin saalis kämpille. Ruokaa ei suunniteltu tätä päivää pidemmälle, sillä nythän kaupassa käynti ei ole ongelma. Tosin noi viisi herkullisen näköistä talouskyljystä, puoli metriä patonkia, leikkeleet, juustot, maissit ym riittää muutamaksi päiväksi. Toki ostettiin myös mansikoita ja cavaa. Ja viinejä. Kukaan ei muuten tajunnut ostaa appelsiinia sangrian sekaan? Hitsi, täytyy lähettää Pasi varkaisiin lähistön appelsiini-viljelyksille.


Perjantai klo 18.18. Ei mitään pakollista enää tänään, paitsi Tessun huoltohommat ja grillaaminen. 
Oltiinkin pitkään reissussa; yli viisi tuntia.


LAUANTAI 3.5.2014


Hoidettiin aamupäivästä kämppärin maksut toiseksi viikoksi. Nyt on jemmattuna pari polettia pyykkikonetta varten. Jos vaikka saisi jonain päivänä aikaiseksi pestä suosikkivaatteita!  :)

Oltiin vissiin nelisen tuntia liikenteessä tuon pikkukäkkänän kanssa. Ajeltiin "jonnekin"  (mulle edelleen ilmansuunnat täällä ihan sekaisin)

Käytiin mm alueen suurimmassa ostoskeskuksessa. Zenia Boulevard. Olin kyllä hiukan hapan, kun mut sinne vietiin, mutta se olikin ihan mahtava: siellä kävellään koko ajan ulkosalla ja liikkeitä, ravintoloita, pieniä hupipaikkoja lapsille jne on siinä katujen varsilla.





Yhdessä eläinliikkeessä käytiin. Valitettavasti. Siellä oli 4 koiranpentua kukin omassa "terraariossaan" sanomalehtisilpun päällä. Ainoana virikkeenä valo katossa ja vesiputki, josta juoda. Mun teki niin mieli ostaa ainakin se yorkshiren terrieri, joka on syntynyt 7.3. Eikö sen kuuluisi olla vielä äidin luona? 775€. 
Mun tuli niin paha mieli, että teki mieli itkeä. Vai voisko siellä järjestää jonkun kohtauksen ja huutaa niille päin naamaa (millä kielellä?) mitä olen mieltä tuollaisesta eläintenpidosta?
Toivottavasti ne pääsee edes illoiksi ja öiksi jonnekin, missä saavat kontaktia ihmisiin.
Kaksi niistä mussukoista oli rotikoita. Eikös ne varsinkin tarvis ohjausta ja koulutusta pennusta asti, kun niistä tulee isoja jötkäleitä? 
Kuvaaminen siellä oli luonnollisesti kielletty. 
En tietenkään vakavissani edes ajattelis ottaa koiraa vastuulleni ja Pasi totesikin mulle, että jos yhden sieltä ostaisin, sen tilalla olisi huomenna uusi pentu.
Mua suututtaa!  

Rautakaupasta haettiin ruuveja. Meille kävi edellisessä paikassa vahinko, kun otettiin kaasupullo ulos grillaamista varten ja ylös aukeava kotelon ovi putosi tuulessa pullon päälle. Taas niiiin omaa tyhmyyttä oleva vahinko että harmittaa. Pitäis saada se oven alaosa pysymään jollain kiinni kotiin asti, ettei tuuli vie. Pasi yrittää hiukan pidemmillä ruuveilla kuin ne edelliset, jotka olivat antaneet periksi.

Aurinko polttaa niskaa. Lihapata-ainekset odottaa, että kohta aletaan puuhastella. Paprikalihapataa, sipulilla, valkosipulilla ja perunoilla. Nam!


Tuula, Jaba (Pasin serkku) ja koirat Inkku ja Salsa lensivät Suomesta tänne lomalle. Heillä on oma kämppä tuossa vajaan kymmenen kilometrin päässä. Jaba tuli hakemaan meidät tästä. Päästiin tutustumaan heidän viihtyisään kämppäänsä isoine kattoterasseineen. Asiaanhaan kuuluu pienet tapas-palat, cava ja tuoreet mansikat. Pojat käyttivät koirat ulkona ja sitten lähdettiin tutustumaan alueen yöelämään.


Käytiin syömässä pieni iltapala. Mehän oltiin Pasin kanssa just syöty puoli kattilallista lihapataa, mutta eipä se haitannut: pala pizzaa uppoaa aina. Tutustuttiin hiukan alueen yöelämään ja käytiin juomassa irish coffeet jälkkäriksi. Kämpille yhden maissa taksilla.



SUNNUNTAI 4.5.2014

Aamuvirkut Tuula ja Jaba soittelivat, että nyt lähdetään "Peltomarkkinoille" eli Lemon Tree Market.
Tulivat hakemaan meidät tästä kämppäriltä. Mä en silleen ihan hirveästi nauti markkinoista, mutta kivaa oli. Pasi osti mulle upean "timanttisormuksen", kun meillä just oli 14-vuotispäivä ;)


Pasille löytyi pari kivaa paitaa, Jaballe muovinen veitsisetti ja Tuulalle aurinkolasit. Ja sitten päästiinkin pääasiaan, eli lounaalle. Alueella on paljon kivoja pieniä markkinaravintoloita.





2 eurolla olisi saanut 5 kiloa appelsiinia!

Käytiin vielä pyörähtämässä yhden suomalaisen asuttamassa kämpässä, josta oli upeat näkymät merelle ja suolajärvelle. Sitten T&J heittivät meidät kämppärille.


Kello 18 illalla. Eiliset tiskit hoidettu. Huoltohommat hoitamatta, mutta toisaalta on ihan kivakin, kun on jotain puuhasteltavaa. Terveen jalan lonkka meinaa aina välillä kiukutella; mun talvisen fyssarin kollega teki kerran jonkun "kivan" naksuliikkeen, jonka jälkeen alkoi tulla jänniä vihlaisuja. Onneksi iskias kuitenkin jäänyt matkan varrelle!
Illaksi ei olla varattu mitään ruokaa; ehkä käydään (Täti) Monikan baarissa? :)
(Grillattiin hodarit)


Maanantai 5.5.2014

Nousin jo ennen kasia tutkimaan Remeca Investillä myytävänä olevia kämppiä. Aamukahvit toki ensin. Varjossa oli +14.

Haettiin Tuula ja Jaba kyytiin ja treffattiin Remecan Kirsi Villa Martinissa sen kämpän luona, johon nyt ollaan tykästytty. Otettiin kuvia. Hyvältähän tuo vaikutti edelleen. Pitäiskö tehdä tarjous?

Käytiin Nautiluksessa syömässä. Hieno paikka rannalla, mutta ruoat ei niinkään. Ollaankohan me ronkeleita?

Kiinakauppa. Täällä on paljon Honkkarin tyyppisiä halpakauppoja, joista löytää melkein mitä vaan. 
Ruokakaupan kautta kämppärille. 

Kolmen maissa annoin Pasille luvan tehdä tarjouksen kämpästä. Sen jälkeen hermostunutta odottelua; Tuula neuvoi ottamaan brandya. Oli siis pakko lähteä Monikan baariin. 
Kolmen tunnin päästä soi puhelin. Vastatarjous ja vastatarjouksen vastatarjous jne.
Illalla nukkumaan mennessä tilanne jäi siihen, että meillä ei ollut voimassa olevaa tarjousta, vaan oltiin vapaita jatkamaan etsimistä.

Tiistai 6.5.2014

Puolen päivän jälkeen Suncasan Matin kanssa katsomassa muutama kämppä. Viimeiseen jo hiukan tykästyttiinkin. 

Oltiin Zenian ostoskeskuksessa Tuulan ja Jaban kanssa limuilla, kun Kirsi soitti ja kertoi myyjien viimeisen vastatarjouksen. Syvissä mietteissä kämppärille. Mitäs nyt tehdään?
16.30 Pasi soitti ja hyväksyi tarjouksen. Apua! Mitä me ollaan tehty? Ostettu bungalow Torreviejasta? Tai Orihuela Costaahan Villa Martinin alue on!

Cavaa oli onneksi kylmässä! 

Keskiviikko 7.5.2014

Yöunia häiritsi hyttynen. Aika vähän niitä onneksi on ollut!
Aamukahvit nautittiin sianpaskan hajussa; joku reipas oli käynyt aamusta levittämässä sitä pellolle!

Aamupäivän ohjelmassa käynti Remeca Investin toimistolla. Kirsi vei meidät Finesaan, joka hoitelee täällä käytännön asioita, Tarjan luokse. Saatiin hommat alulle. Remecalla Pasi maksoi kolmen tonnin käsirahan asunnosta. 

Ajeltiin Villa Martiniin ja käytiin alueen keskellä olevassa ravintolassa lounaalla. Valkoiset liinat ja hienostunut musiikki ei ehkä ole ihan meidän tyyliä, mutta haluttiin nähdä paikka. Niin ja meidän "kämpsy" edes ulkoa :)



Torstai 8.5.2014

Pyykkipäivä kämppärillä.


Illalla Jaba haki meidät niille tapas-paloille. Siitä Patio Andaluziaan, jossa treffit 3 suomalaisen kanssa. Hyvää ruokaa ja flamencoa!



Perjantai 9.5.2014

Kämppäripäivä. Ei mitään pakollista.
Huoltohommia. Grillin pesu, kun oltiin grillattu ja syöty. Leirin valmistelua lähtökuntoon.



Lintukuvia Euroopasta 2014

Tilattiin Prisman verkkokaupasta Eye-Fi-kortti, jolla saa yhteyden järkkäristä iPadiin. Harmi vaan, kun ei ehditty sen kanssa kotona harjoitella kuin yhden oravan kuvan verran ja niinhän mä sitten töppäsin: päivän kuvasaaliista vain mun turkinkyyhkyt on tallella iPadissa. Muut kuvat löytyy kyllä kortilta, mutta niitä ei pysty uudelleen siirtämään tähän. Pöh! 
Yritin kyllä Pasille vinkata, että ota kamera ja lähde uudestaan kuvaamaan flamingot. Ei innostunut!



























Menomatka 18.4.2014-26.4.2014



Aamulla herättiin melkoisissa täpinöissä hoitamaan viimeiset pakkaamiset ja muut pakolliset kuviot.
Pasi olisi malttamattomana lähtenyt vaikka kuinka aikaisin Vuosaareen, mutta sain sen pidettyä aloillaan yhteentoista asti. Ja sitten matkaan!
Tessu kuulemma tuntui aika painavalta....

Vuosaaressa olikin jo lähtöselvitys auki. Eikun suoraan luukulle hoitamaan asiat ja sitten tänne "karsinaan" jonon ekaksi. Yksi Hymer tuli melkein samantien perässä.


Mä olin osannut ennakoida, ettei kotona malteta syödä aamupalaa. Tässä olikin sitten aikaa laitella kahvit, voileivät ja haukata jugurtit jälkkäriksi. Kehuin taas itseäni loistavasta organisointikyvystä ;)


Nyt on kello 12.38. Kaasupullo on laitettu kiinni ja kotelo sinetöity. Yhden maissa ehkä päästään laivaan, joka lähtee kolmelta. Finnmaid. 

On kyllä melkoisen jännät fiilikset. Kuusi viikkoa on aika pitkä aika.
Tänään on taas niitä päiviä, kun olen iloinen talon hälytysjärjestelmästä. Jenni asuu onneksi lähellä ja käy hoitelemassa postit ja katsomassa muutenkin, että kaikki on kunnossa. 


Laivaan ei päässyt yhdeltä. Oltiin hytissä noin 14.40. Tessu pääsikin samalle seiska-kannelle, jossa meidän hyttikin on. Itseasiassa tässä on oikeastaan vain respa välissä. Lyhyt matka kantaa tavarat eikä tarvii jonotella hissiä. Lisäksi varmasti Tessustakin tuntuu hyvältä, kun ollaan näin lähellä :)

Otettiin hytissä salakuljetetut oluet ja lähdettiin sitten tutustumaan 11-kanteen, jossa on saunat, kauppa, ravintolat. 

Laiva lähti 16.40 eli 1h 40min myöhässä. Lastaus venyi. Miten musta tuntuu, että olen kokenut tän ennenkin? Ilmeisesti kuitenkin saadaan aika kiinni matkalla.

Käytiin buffetissa illallisella. Ihan ok, mutta ei mitenkään erikoisen kehuttavat pöperöt. Mutta ajankulua. Ei jääty enää pyörimään baareihin vaan tultiin hyttiin katsomaan Voice of Finlandin finaalia ja otettiin yömyssyksi punaviiniä. Tax free ei myy alkoholia lähtöpäivänä, mutta me oltiin varauduttu...


Lauantai 19.4.2014

Eihän tuo pimennysverho pimentänytkään alas asti vaan kirkas aurinko alkoi paistaa aamulla varhain. Pyörittiin sängyissä, kun tarkoitus oli nukkua tänään "koko päivä", että jaksettaisiin ajaa ensi yönä.

Kymmeneltä sitten noustiin oikeasti ja käytiin kannella kiikaroimassa. Ja sitten brunssille, joka maksaa 19€/nokka. Oltiin kyllä mietitty, että käytäisiin kahvilassa, mutta kun kuppi kahvia on 2,5€ ja katkarapuleipä 6,5€, niin aika nopsaan ollaan samoissa hinnoissa.
Ruokien sijoittelussa oli jotain hassua: letut oli lämpimien ruokien kanssa samassa paikassa. Yksi mies (itänaapurista?) otti letun, perunoita ja lihakastiketta samalle lautaselle ja veti annoksen ilmeisen hyvällä halulla!

Kiva keli; kannellakaan ei tuntunut pahan kylmältä. Plus 10 ja aurinkoista. Aika tyyntä.



Yhden maissa tultiin hyttiin huilimaan. Hiukan vaikeaa on nukkua hyvin nukutun yön jälkeen, mutta ollaan hiukan torkahdeltu vuorotellen.

Kello on nyt 17 Suomen aikaa, eli viiden tunnin päästä pitäisi paatin olla Travemundessa. Kyllä menee aika hitaasti. En uskalla edes lähteä saunaan, kun iskias ei tykkää. Oli kyllä paikallaan ottaa torstaille pekkanen, että ehti lepuuttaa persusta. Eilen oli vielä niin kipeä, että joutui ottamaan buranaa. Ja edessä melkoinen autossa istuminen! 

Melkoisen hitaasti toimi netti; blogin päivittämiseen meni parikymmentä minuuttia, kun vihdoin löysin verkon. Täällä on kannella 11 wi-fi. Pasi ei ollut saanut nukuttua sillä välin, kun olin liikenteessä. Sitten todettiinkin, että nyt kannattaa käydä suihkussa. Ja sitten käytiin Cafe Verdessä haukkaamassa panini puoliksi ja juomassa kahvit. 

Telkkari toimii loistavasti hytissä, Suomen kanavat. Avaraa luontoa, Pulttiboisia ja nyt Duudsonit. Kaksi tuntia vielä matkaa jäljellä. Ainakin nyt tuntuu, että yöllä yritetään päästä mahdollisimman pitkälle. Meillä olisi sunnuntaina treffit Petteri Punakuonon (asuntoauto, ei poro) kanssa Mulhousessa, jos ehditään/jaksetaan sinne asti :) Melkein 900km. Paikka on aika lähellä Saksan rajaa Ranskan puolella.

Jos vaan ehdin, hyödynnän autokannen sähköä ja teen vedenkeittimellä pikakahvivedet termariin. Jos olis tajunnut, niin tarvikkeet olisi voinut tuoda hyttiin, kun tästä on niin lyhyt matka. Tokihan kaasulevylläkin pystyy keittelemään, mutta siinä menee aikaa. Ja eiköhän yökahvia löydy huoltsikoiltakin? Tessu pitää kuitenkin tankata parin tunnin ajon jälkeen. Autokannelle pääsee varmaan vasta, kun ollaan rantauduttu satamaan. 

Kyllä on tylsä päivä. Huoks!

LAIVALTA TIEN PÄÄLLE

Oli vielä valoisaa, kun lähestyttiin satamaa. Rannoilla liikkui paljon kävelijöitä, kalastajia, koiran ulkoiluttajia. Laivan saapuminen sai lokkilaumankin liikkeelle.
Päästiin autokannelle klo 21.14. Nopsaan värkkäsin ne kahvivedet ja sain jopa kaikki laivalla olleet tavarat paikoilleen. Tessussa oli lämmin, 22 astetta ja jääkaappi oli melkein pakkasen puolella. Kaikki siis hyvin!

Liettualainen bussikuski yritti "myrkyttää" koko porukan päräyttämällä autonsa käyntiin samantien. Joku kävi varmaan huomauttamassa sille, että nyt stop. 
Päästiin lähtemään laivasta klo 21.26. Ajettiin suoraan ulosmenoteille suuntana Hampuri.
Ihmeellistä savun hajua tuli autoon. Tottakai pelkäsin, että se on peräisin Tessusta. Pasi oli kuitenkin jo laivalta nähnyt kokkoja ja matkan varrellakin nähtiin oikein jättikokko. Onko saksalaisilla joku pääsiäiskokko-perinne?

Eka stoppi pidettiin vasta puolilta öin. Onneksi kaksi savutonta kuukautta työpaikalla on saanut mut tottumaan nikotiinipurkkaan, eli ei mitään hätää.
Paikka oli Wulferode West. Tankattiin satasella naftaa (1,479€/litra). Pyysin Pasia ajamaan Tessun hiukan sivummalle ja virittämään pikakahvit. Kävin maksamassa. Tiskillä oli tarjolla höyrymakkaroita. Pasi oli aikaisemmin päivällä haaveillut höyrymakkarasta ja kylläpä sen siniset silmät loistivat, kun tulin Tessuun tuoksuvan saaliini kanssa. Makkaran kanssa tuli tuore sämpylä ja saksalaista sinappia. Mun kuivakka metukkasämpylä oli siihen verrattuna säälittävä!

Hurjasti tuli pimeässä vastaan asuntoautoja ja -vaunuja. Minneköhän ne kaikki oli menossa? Muutenkin liikennettä oli yllättävän paljon, mutta raskasta kalustoa ei juurikaan. Tietöistäkin päästiin sujuvasti ohi. Eli Saksan motarilla yösiirtymä on aika sujuva juttu!
Olin unohtanut, miten ne teiden pinnoitteet saavat renkaat kuulostamaan neliskanttisilta. Ihan kuin olisivat juuri irtoamassa. Inhottava ääni!

Kun päästiin Kasselin eteläpuolella kääntymään Frankfurtiin johtavalle tielle (A5), alkoi tuntua siltä, että nyt voisi etsiä yöpaikan. Raststätte Rimbergissä olikin motellin parkkiksella norjalainen ja saksalainen asuntoauto parkissa. Hiukan ennen kolmea kurvattiin Tessu siihen, Pasi laittoi lämmityksen ja jääkaapin kaasulla päälle. Heitettiin enimmät vaatteet pois ja eikun peiton alle.
Eka etappi 457km.

Sunnuntai 20.4.2014
Hiukan koiran untahan se oli. Pasi nukkui ilmeisesti aika huonosti. Mutta sai kuitenkin levättyä ja uhkui ajohaluja, kun kahdeksalta aamukahvin jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa.
Aurinkoista, plus 13.

Eka yöpaikka



Pyhäpäivä kun oli, ei rekkaliikennettä juurikaan ollut. Ensimmäinen stoppi oli kahden tunnin ajon jälkeen Rasthof Hardtwald West A5. Tessulle naftaa (1,419€/litra) ja meille aamupalaa Burger Kingistä, jossa ei ollut jonoja, kuten Hesan vastaavissa paikoissa. Puolisen tuntia noissa pysähdyksissä aina väkisinkin menee. Aika sujuvaa matkanteko täällä on, kun aamun eka pätkä 207km päästiin aikaan 1h 55min tietyöalueista huolimatta.



Mittari kohosi matkan varrella välillä lähelle kahtakymmentä. Alkoi tuntua, että pitkät kalsarit retkihousujen alla on hiukan liioittelua. 
Toinen stoppi oli Tankstelle Schauinsland. Ruokakaupat on tänään kiinni, eli ostettiin limua ja saksalaista olutta huoltsikkahinnoilla ensi tarpeeseen. Onneksi tämä oli tiedossa jo kotoa lähtiessä, niin jotakin syötävää on hiukan varattu mukaan.

Ensimmäiseksi kämppäriksi oltiin valittu ACSI-alennuskirjasta paikka 1609 eli Camping l'Ill hiukan Ranskan puolella Mulhousessa. Oltiin sovittu treffit karavaanari.orgista tutun Petteri Punakuonon porukan kanssa, jos vain aikataulut osuu yksiin.

Mulhouse, Tessu peilissä

Päästiin perille kaupungin läpi pujoteltuamme klo 13.08. Kahden tunnin Siesta oli alkanut klo 13, eli eikun Tessu parkkipaikalle ja sitten ulos ihmettelemään ja odottelemaan. Pian nähtiinkin nainen kolmen koiran kanssa. Arvasin heti, että tuossa täytyy olla Anja, Pelle, Jami ja Epe :) Ja kohtahan se ilmestyi Seppokin paikalle. Eli Petterin porukka löytyi heti! Vaihdettiin kuulumiset ja he lähtivät koirien kanssa lenkille. 
Alueen takana on joki, jonka sillalle kiivettiin kiikareiden kanssa. Silkkiuikkua, nokikanaa, sorsia, piisameita tms karvaisia otuksia oli peräti kolme. Pasi kävi hiukan pidemmän kävelylenkin, mutta mä jäin vahtimaan Tessua. Niin ja pitkät kalsarit vaihtui capreihin!



Kolmelta päästiin sitten respaan. Sovittiin, että ollaan tässä 1-2 yötä. Acsi-kortti jäi pantiksi. Netti lunastettiin samantien 3 päiväksi, 9€. Päivä olisi ollut 5€.
Eipä siinä mihinkään nettiin ehtinyt: Anjalla oli jo tomaattikeitto höyryämässä ja leivät ja viinit katettuna punaliinaiselle pöydälle Petterin punaisen kuonon eteen. Eli leiri nopeasti pystyyn ja syömään. En osaa edes kertoa, miten hyvältä tuollainen vieraanvaraisuus ja vastaanotto tuntui <3

Iltapäivä ja ilta meni rattoisasti jutellessa ensin ulkona ja sitten sisällä. Mansikoita, kermavaahtoa, kuohuvaa. Juustoja ja ruissipsejä. Minttukaakaot. Loistavan hieno aloitus reissulle ja ensimmäiselle Ranskan käynnille! Tyytyväisinä ja väsyneinä menimme nukkumaan klo 23.


Maanantai 21.4.2014

Unta riitti puoli kasiin. Täällähän on kello tuntia vähemmän kuin Suomessa. Jäin kuitenkin vielä sänkyyn pyörimään ja kuuntelemaan, kun sade alkoi ropista kattoon. No, ei se ollut yllätys.
Noustiin vihdoin puoli kymmeneltä aamukahville ja oltiin sitä mieltä, että lähdetään jatkamaan matkaa. Pasi otti nettiyhteyden ja tutki säätiedotukset: edessä vielä sateisempaa. Mitäs jos jäätäisiin tähän toiseksi yöksi? Äkkiähän tän leirin olisi purkanut sateessa, mutta meno vieraaseen paikkaan ja leirin pystyttäminen sateessa ei houkuta. Lisäksi ruokakaupat edelleen tänään kiinni, eli ei päästäisi edes täydentämään varastoja. Päätettiin siirtää ratkaisun teko puoleen päivään. Jos lähdetään, pitää ehtiä ennen siestaa maksamaan lasku respaan.

Huoltorakennus


Tessun pylly ja Petterin kuono samassa kuvassa:





Plus 10 astetta. Anjaa ja Seppoa nähtiin aamupuuhissa pihalla. Lähtivät jatkamma matkaa, sillä Pellellä ja Jamilla on edessä yksi koiranäyttely vielä kotimatkan varrella. Pellellä oli jo tältä reissultakin kolme ruusuketta, mutta pikkuinen Jami on menossa vasta ekaan näyttelyynsä.

Nyt päivittämään tätä sepustusta ja sitten katson, saanko lisättyä yhtään kuvaa. Ne on tuolla kännykässä. 
Pasi sai nää vekottimet siirtämään osan kuvista, mutta ei kaikkia. No, jotakin kuitenkin.
Lämpötila on noussut plus kolmeentoista. Kello on puoli yksi. Pasi tutkii navista lähistöllä olevia hampurilaisravintoloita yms.

Pasin "sudoku-istunto" vessassa sai kemssan merkkivalon syttymään. Ei tarvinnut enää lykätä päivän huoltohommia. Tosi kiva kemssantyhjennyspaikka täällä; katoksen alla, mutta ulkona. Voisin käydä vaikka useamminkin! 
Roskille on lajittelu. Laseille on omansa ja jos nyt yhtään kieltä ymmärsin, niin huomauttivat siinä, ettei keskellä yötä paiskottaisi lasia rikki. Sekajätteelle oli oma astiansa ja yhteen muovipullot, metallitölkit ja paperit. Siellä näkyi olevan joku läppäri tai taulutv:kin. Mua niin sieppas, kun aikanaan töihin tuli nää lajittelut, kun c-vitamiinilaatikon takia piti viedä pahvilaatikko omaan, foliopussi sekajätteen ja ympärillä olevat muoviliinat energiajätteen astiaan. Mutta alkuärsytyksen jälkeen jätteiden lajittelusta on tullut asia, joka on todella tärkeä! Niinpä näitä kämppäreitäkin tulee arvioitua sen mukaan, onko jätteiden lajittelu hoidettu!


Roskareissun jälkeen katselin, että tiskipaikalla on runsaasti liikennettä. Jokohan se olisi lounasaika? Aamupala kuitattiin kahvilla ja kokiksella.
Pasin navi löysi 700 metrin päästä italialaisen ravintolan. Lähdettiin tihkusateessa kävelemään sinne. Ovi oli auki, mutta ravintola olikin mennyt kiinni. Pahus! Jatkettiin kävelyä ja löydettiin ei-niin-ranskalaisen-kuuloinen Pasa Döner Kebab. Niin, osoite kannattaa ottaa talteen: D432 Avenue d'Altkirch.
Tilattiin Pasille Döner-pizza ilman herkkusieniä ja mulle joku juttu, missä on jotain pouletia? 
Jännityksellä odotettiin ruokia ja jestas, että oli hyvät. Mun annoksessa oli ranskalaisia perunoita Ranskasta, salaattia, marinoitua sipulia, tomaattia, porkkanaraastetta, punakaalia ja meheviä, paistettuja kanan paloja. Ketsuppia ja majoneesia. Nam!
Hiukan kyllä tää ruokien tilaaminen oli jännää, sillä kuppilan nainen puhui englantia yhtä huonosti kuin mä ranskaa. Se teki kysymykset ranskaksi ja mä vastasin englanniksi. Ihan hyvin se toimi, eikä Pasikaan kehdannut nauraa mun ranskan osaamiselle. Ottaa varmaan mut mukaan seuraavallekin reissulle, sillä osasin ostaa meille vielä yhdet oluet kämppärille mukaan otettavaksi! Kaupat on tänäänkin kiinni, eikä kämppärin respassa myydä olutta.





Kolikkorenki herätti taas myönteistä huomiota kebab-paikassa ja kämppärin respassa, josta käytiin ostamassa Alsacen alueen kuohari ja valkoviini. Voitaisko me luoda ura ja kiertää ympäri Eurooppaa Tessun takaboksi täynnä kolikkorenkejä? Ne on ihan lentokoneista mantereelle herättäneet ihastusta!

Kun oltiin käppäilty kämppärille, Pasi sai luvan surffata netissä ja mä kirjoittelin päiväkirjaa. Eka pieni ruutuvihko nyt jo puolivälissä. Jos mä oon kova puhumaan, niin kyllä kirjoittaminenkin sujuu. Mitenköhän nuo 6 vihkoa riittää tällä reissulla? Pitäis kai lopettaa tää höpöttely???

Meitä hiukan pelotti Ranska etukäteen. Ollaan luettu karavaanarien kokemuksia, jotka ei aina ole niin hyviä. Huomattiin tänään, että yö tuli nukuttua ajo-osan ovet lukitsematta. Hups! Eilen vaan oli niin kiire naapuriin syömään, ettei huomattu kaikkea!
Seppo ja Anja osasivat vinkata paikkoja, joissa toisen kannattaa jäädä vahtimaan autoa toisen lähtiessä kauppaan. He ovat reissanneet jo niin paljon ympäri Eurooppaa, että niitä huonojakin kokemuksia on tullut. Kerrankin oli käynyt niin, että Seppo jätti lompakon kuskin penkille juuri ennen lähtöä ja kävi auton takaosassa. Bräts ja ikkuna rikki ja rahat ja pankkikortit lähti!
Ei pidä pelotella eikä antaa itseään pelotella, mutta se varovaisuus pitäisi muistaa, vaikka ollaan oman Tessun suojissa. 
Eikä tosiaankaan ruveta raahaamaan järkkärikameraa repussa, kahta iPadia jne mukana kauppaan. 

Meillä on huoltorakennus just vastapäätä. Tupakalla istuessa olen miettinyt, että kuuluuko kaikkia ihmisiä tervehtiä? Tässä liikkuu väkeä ja meillä on "mörököllikansan" eli Suomen rekkarit. Olen yrittänyt ainakin hymyillä ja nyökätä ihmisille, jotka tuosta läheltä kulkee. Ei nyt viitsi mitään ylitsevuotavaa innostusta! 



Kello on seitsemän illalla. Telkkarista tulee ranskankielistä ohjelmaa. Cremant d'Alsace-pullo näyttää olevan tyhjä. Se oli ihan hyvää kuohuvaa; tämän alueen viinejä. 

Reissun pääkohteeseen Torreviejaan on Pasin navigonin mukaan matkaa 1616km. Ajoaikaa 18h 15min. Matkan varrella on tarkoitus käydä paikassa Saintes-Maries-De-La-Mer, joka on tunnettu Mustasta Saarasta (guuglaa!) , flamingoista ja camarguen hevosista. Siinä kohtaa Rhone-joki laskee Välimereen ja sieltä löytyy lintuja. Sinne on kuitenkin vielä sen verran matkaa, että ehkä ollaan yksi yö Lyonin kulmilla? Aamulla katsotaan keliennusteet, että lähdetäänkö huomenna ennen siestaa liikkeelle!





TIISTAI 22.4.2014

Tänään alkoi talviloma. Ja ollaan jo täällä asti. Aurinko paistoi lämpimästi, kun noustiin kahville. 

Hoidettiin omat hommamme: Pasi purki katoksen ja irroitti sähköpiuhat. Mun vastuualueena oli tiskit, kahvivesi termariin, kamat omille paikoilleen kaappeihin, kemssan tyhjennys ja roskat. Tullessa mä tavoista poiketen viritin sähköpiuhan ja niinhän se kieppi jäi Ikean kassissa taivasalle ja sinne satoi vettä. Hups! 

Hoidin maksut respaan. Kaksi yötä olisi Acsi-hinnalla 28€, mutta siihen tuli päälle jotain veroja ja mä maksoin 30,20€. 
Päästiin liikkeelle klo 10.15. Auton mittari näytti +17 astetta.

Ensimmäinen moottoritiemaksu maksettiin klo 10.40 sedälle kopissa. 4,40€. Ei mitään tietoa, kuinka pitkälle sillä saa ajaa? Sitten olikin heti klo 11.08 Saint Mauricessa tietullipaikka, josta otettiin tiketti, joka on voimassa 48tuntia. Aika hämäriä nämä systeemit???

Ekan tunnin aikana edettiin 89km, vaikka se oli alkuun kaupunkiajoa. Toisen tunnin aikana sata kilsaa. Sitten alettiinkin katsella taukopaikkaa. 
Aire de Glanon. Täällä ilneisesti "aire" tarkoittaa huoltopaikkaa tai pysähdyspaikkaa?
Tankattiin 55,8 litraa naftaa hintaan 1,449€/litra. Pasi ajoi sivummalle ja mä hoidin maksun. Ostin samalla kinkku-muna-patongin, joka syötiin puokkiin ja huuhdeltiin alas kokiksella. Puolen tunnin tauko. Ne on aika vakiomittaisia.

Matkanteko tuntui niin joutuisalta, että Pasi alkoi ehdotella, ettei jäätäiskään Lyoniin vaan huitaistaisiin suoraan Saintes-Maries-jne Camargueen. Olin hiljaa miettinyt samaa. Ihan hyvä idea, kun jää yksi leirin pystyttäminen ja purkaminen välistä, mutta nyt ei sitten aika riittänyt käydä katsomassa Avignonin siltaa. "Sur le pond d'Avingon, l'on y danser...."

Klo 14.08 maksettiin jossakin Villafranchen kulmilla ennen Lyonia moottoritiemaksua 41,70€. Siinä oli rouva kassalla eli hoitui näppärästi. 
Lyonin kohdilla juututtiin ruuhkaan. Viiteen kilometriin taisi mennä puoli tuntia aikaa. Oltiin just sovittu pienestä tupakkatauosta, mutta se sai odottaa. 

A9-tiellä hiukan Reinin ylityksen jälkeen piti taas ottaa tiketti. Oltiin siis ajettu teitä A36, A31 ja A6 ennen sitä. Ja A46 Lyonin ohitustie. 
Pidettiin päivän toinen stoppi St Rambert d'Albonissa. Syötiin loput pizzan jämät, tehtiin leivät ja pikakahvit. Suklaata jälkkäriksi. Siellä oli mies trimmerin kanssa nuohoamassa polvenkorkuista ruohikkoa; Tessuun kopsahti niin äkäinen kivi, että vaihdettiin paikkaa kesken kahvien.

Valencen alueella alkoi sataa vettä. Olin pessyt Tessun tuulilasin tankkauksen aikana, mutta se oli taas kopissut täyteen hönnien raatoja eli sade oli ihan hyvä juttu. Tuulilasi puhdistui!
Nimesistä käännyttiin Arlesiin tielle A54 vartin vaille kuusi. Ruokakauppa olisi ollut tarpeen, mutta ei tiedetty, miten kämppäri menee kiinni eikä uskallettu lähteä etsimään kauppaa.
Lähellä Arlesia oli tietullin maksupaikka. Noi on aina hiukan jännittäviä paikkoja. Eihän Pasi ylety syöttämään tikettejä ja luottokortteja auton ikkunasta. Mä hyppäsin ulos autosta ja hoidin maksun ja sitten kipaisin samalla puomin avauksella kuin Pasikin. 37,20€ tää pätkä.
Päivän maksut siis 4,4+41,7+37,2=84,3€

Ihan varmasti navigaattori käski meidän ajaa suuntaan Stes maries de lauantai??? Hyvä, kun pysyttiin tiellä ;)
Loppupätkästä nähtiin flamingoja, camarguenhevosia ja pihvikarjaa. Niitähän me tänne tultiin katsomaankin :)

Oltiin kämppärillä noin klo 18.40. Respa menee kiinni klo 19, eli hyvä, kun jätettiin ruokakauppa väliin.
Matkaa tuli tälle päivälle 698km ja 8h25min kahden pysähdyksen taktiikalla.

Jostain syystä kummallekin tuli kämppäristä negatiivinen fiilis. Eikä sille ole mitään hyvää syytä. Ei ole kämppärin vika, että täällä ei kukaan odota meitä höyryävän keiton kanssa. Päätettiin, että matka jatkuu aamulla! 

Leiri pystyyn silleen puoliksi. Ei katosta. Matto ja yksi tupakkatuoli. 4 kastelukannullista vettä Tessun säiliöön ja suihkuvedet lämpiämään.

Lähdettiin kävelemään kylille. Heti kämppärin ulkopuolella oli flamingoja viettämässä iltaa, eikä kameraa mukana. Käytiin tsekkaamassa Välimeri, jonka takia tämä pitkä matka on ajettu :)
Sitten La Pizzetta-nimiseen paikkaan syömään 3 ruokalajin menu hintaan 16€. Pullo paikallista punaviiniä, joka ei ollut kovin erikoista, 18€. Tulihan tuosta ruoasta maha täyteen, mutta mä valitsin väärän ruoan kolme kertaa ;) alku-, pää- ja jälkiruoaksi. Huoks! Mun kalakeitto oli taatusti siivilöity siitä kattilasta, jossa kalat, simpukat, katkaravut yms vekkulit on keitetty viimeisen viikon aikana. No, sitä saa mitä tilaa! 

Ihan hyvillä mielin palailtiin kämppärille, jossa käytiin tsekkaamassa huoltorakennus. Kemssan tyhjennys on ihan ok paikka ulkosalla. Siisti. Mutta onko mahdollista, että vessat, suihkut ja lavuaarit on sikinsokin miehille ja naisille? Isot ovet oli auki eikä mitään kylttejä näkynyt missään. Ja sillä puolelle, jonka kävin tsekkaamassa, kuului joku mies ja nainen keskustelevan.
Suihkuissa ei ole veden lämpötilan säätömahdollisuutta. Kuulostaa aika kylmältä, hrrrr...

Oltiin Tessussa kymmenen maissa. Hetki vielä istuttiin ennen nukkumaan menoa. Ja hyvinhän se uni tuli pitkän päivän jälkeen, vaikka kämppärin ohjeissa kerrotaan hälytysjärjestelmästä, jos veden pinta alkaa nousta, että missä on kokoontumispaikat ja mitä pitää tehdä. Hui!


KESKIVIIKKO 23.4.2014

Herättiin jo kuudelta, mutta käännettiin kylkeä. En edes tiedä, oliko silloin jo valoisaa. Kahdeksalta noustiin kahville. Varjossa +14 ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Eilisillan negafiilisten jälkeen paikka alkoi vaikuttaa mukiinmenevältä! Kahvin jälkeen lähdettiin tuohon lähilutakolle kiikareiden, kameran ja kaukoputken kanssa. Ei yhtään flamingoa! Mä pelkäsinkin, että niillä on päivisin "duunipaikka" jossain ja tulevat yöksi tähän.

Kauempana näkyi pari myttyä. Käveltiin noin 3 kilsan lenkki tuloksena muutama vastavaloon otettu flamingon kuva. Voi prkl! Täytyykö tänne jäädä pidemmäksi aikaa?
Nähtiin kuitenkin neljä ruskohaikaraa lennossa, keltaväiski, rantasipi, räystäspääskyjä, haarapääskyjä, tervapääskyjä ym mukavaa :)

Palattiin kämpille ja mä vihjaisin, että jos kuitenkin jäätäisiin tähän toiseksi yöksi. Eilen tehtiin kuitenkin pitkä siirtymä, eikä Pasillakaan näyttänyt olevan kiire matkaan. Kyllä sen huomaa, milloin jompi kumpi on malttamaton lähtemään liikkeelle! Yksimielisesti päätettiin jäädä tähän.
 
Iskias on hermostunut joko toissa päivän kävelystä tai eilisistä 4 kannullisesta vettä, jotka tankkasin Tessuun. Oli pakko ottaa burana. Mä niin toivoin, että mokoma riesa olis jäänyt kotiin. 

Ennen siestaa käppäiltiin ruokakauppaan. Pieni kauppa, mutta paljon valikoimaa. Ostettiin kyljyksiä, salamia, patonkia, juustoa, viiniä, mansikoita, olutta, limua, kivennäisvettä ym tarpeellista. Selkä vääränä kannettiin saalis kämpille ja tehtiin tuoreesta patongista, kinkusta, juustosta ja tomaatista eväät. Nam! 

Yllättäen löysin nettiyhteydenkin, vaikka sen pitäisi toimia vain respassa. Oli kiva päästä käymään Facebookissa ym "ihmisten ilmoilla". Varjossa oli jo plus 20 ja auringossa suloisen lämmin.
Pasi viritti yhden taittofillarin ja kävi pyörähtämässä lenkin. Muutama flamingo oli paikalla. Sitten kameran kanssa uusi lenkki. Pasi saikin kuvia ja saatiin ne siirrettyä eye-fi-kortilta iPadiin. Valittiin ja käsiteltiin 5 kuvaa. Onnistuin tietty hukkaamaan niistä kaikki Pasin ottamat ja niihin pääsee käsiksi vasta kotona. Taas muutama ruma sana! 

Nyt olen tässä kirjoitellut blogia ja kuunnellut varpusten tsilputusta. Voi olla, että ei lähdetä tästä vielä huomennakaan? Seuraavat etapit on 476km Tarragonaan ja 530km siitä Torreviejaan. Tähän on luvattu huomiselle hyvää kesäkeliä!

Meillä olis 3 herkullisen näköistä kyljystä. Kämppärin ohjeet ilmeisesti kuitenkin kieltää grillaamisen? Täh? Ehkä käydään läheisessä snack barissa pizzalla? Kello on nyt 17.18.

Päivän huoltohommien jälkeen tuli nälkä. Lähdettiin kävelemään ja etsimään ruokapaikkaa. Oltiin kyllä turhan aikaisin liikenteessä; ei vielä ketään missään. Klo 18.15 Cafe BCBG:n kokki hiukan tympääntyneenä luopui iltapäivälehdestä ja telkkarista, kun tultiin paikalle.
Saatiin nenän eteen ranskankielinen pizzalista. Onnistuttiin kuitenkin hyvin pizzavalinnoissa. Tosi hyvät pizzat; ei juuri jäänyt kuin murusia lautaselle.




Kuppilassa oli jännä kellari, joka näkyi lasilattian läpi. Viinipulloja ym.


Kämpillä syötiin jälkkäriksi mansikoita ja kermavaahtoa. Purettiin katos pois, kun se räpsi ikävästi tuulessa. Se oli oikeastaan sanaton sopimus, että matka jatkuu aamulla?
Canal+ näytti tylsästi Bayern Munchenin ja Madridin pelin alun. Maksullinen kanava, joka ollaan maksettu kotiin, muttei kämppärille. Päästiinkin sitten unille jo yhdeksältä.

Ei muuten tuo respa oikeasti mene kiinni klo 19. Vielä puoli yhdeksältä tuli paljon autoja. 


TORSTAI 24.4.2014

Aamulla kahdeksalta oli varjossa +14,5. Oli lämmin juoda aamukahvit auringossa.
Ei tarvinnut edes keskustella, mitä tehdään vaan alettiin purkaa leiriä. Täällä on ajokaivokin, eli saatiin suihku- ja tiskivedet lirutettua näppärästi sinne.

Kaksi yötä, kaksi henkeä, sähkö yht 43,86€. Tämä ei ole Acsi-paikka. Respassa oli jonoa. Yksi nainen palveli kahta asiakasta samaan aikaan ja huuteli vastauksia johonkin sisäpuhelimeen. Miesvirkailija naputti konetta otsa rypyssä. Olis kivampi, kun sitä varten olisi oma toimisto. Olis nyt muutaman asiakkaan edes hoitanut?

Päästiin liikkeelle klo 9.30. Alkumatka oli ihan pikkuteitä ja maaseutua. Kiva, kun päästiin näkemään sitäkin, ettei mennyt ihan "Ranskan ympäriajoksi" moottoriteitä pitkin!
Palavas le Flotissa pysähdyttiin tankkaamaan 70,51 litraa (1,294€/litra). Nopea tupakka. Kello oli silloin 10.30. Ekan tunnin aika vain 55km, kun tultiin pikkuteitä.


Tästä noustiinkin sitten moottoritielle A9. Maksupaikka oli melkein heti siinä, tai siis siitä otettiin tiketti, joka tuli esiin automaattisesti, kun ajettiin puomille.
Ennen rajaa oli maksupaikka. Jouduin taas hyppäämään ulos tiketin ja Visa-kortin kanssa, kun autosta ei ylettynyt hoitamaan sitä. Noissa aina hiukan syke nousee, kun tuntee itsensä kielitaidottomaksi tumpeloksi, joka ei tiedä, miten asiat pitäisi hoitaa. Huoks!

ESPANJAN RAJA YLITETTY 24.4.2014 KLO 12.10.
+24 astetta. Pilvistyvää.


Aika pian Espanjan puolella otettiin taas tiketti. Siinä oli jostain syystä ihan ihmeellistä ryysistä; rekkoja piirittämässä karavaanareita. Päästiin siitä sitten hetken odottelun jälkeen kuitenkin sujuvasti tielle E15/AP7. Melkoista rynkytystä välillä silläkin tiellä, vessan ylähylly irtosi kesken ajon toisesta reunasta. Onneksi siinä ei ollut mitään vessapaperirullia painavampaa.

Pidettiin ensimmäinen varsinainen tauko yhden maissa. Omat pikakahvit ja kuppilasta patonki puoliksi. Tällä kertaa kanaa ja ilmakuivattua kinkkua. Olenko muuten jo huomannut napista, että saisivat täällä Euroopassa ottaa oppia "yhden pysähdyksen taktiikan" Neste- ja ABC-asemista? Olisi kiva, kun saisi samalla pysähdyksellä ostaa "oikeaa" ruokaa jääkaappiin. Varsinkin näissä maissa, joissa on nuo motarimaksut, on hiukan tylsää ajaa maksupaikan läpi johonkin kaupunkiin ja kauppareissun jälkeen taas ajaa puomien kautta tielle.

Eka maksu hoidettiin ennen Barcelonaa. 14,35€. Ja Barcelonan ohituksen jälkeen otettiin seuraava tiketti. Sillä pääsikin sitten perille Torredembarraan, jossa maksettiin 7,5€. 

Pasi oli valinnut kämppäriksi Relax-Sol Cat2. Acsi-paikka 2314. Hinta 15€/yö. Oikein mukava ensivaikutelma. Aika ahtaat kulkuväylät, mutta saatiin Tessu parkkiin puoli neljältä. Pystytettiin leiri. Muutama kannullinen vettä tankkiin ja kämppärin kuppilan terassille oluelle. Iso tuoppi 2€!!! Kaupan päälle tuli vielä kipollinen oliiveja. Eli monipuolisesti koostettu välipala!




Illemmalla käytiin meren rannassa kastelemassa crocksit. Ja sitten grillattiin possunkyljykset lisukkeineen. Ensimmäinen kerta reissussa, kun grilli otettiin esiin. Hyvältä maistui iltaruoka!
Pieni sadekuurokin tuli illalla, mutta eipä se haitannut, sillä meillä oli nukkumaanmenoaika!


PERJANTAI 25.4.2014

Aamulla oli varjossa vajaat 14 astetta ja melko vilpoisa tuuli. En edes tarennut lähteä ulkotiskipaikalle aamusta. Kahvien jälkeen surffattiin netissä ja hyvissä ajoin ennen siestaa käveltiin kylille Carrefour Marketiin. Herkulliset valikoimat; ei tässä maassa ainakaan kuole nälkään eikä ala sapuskat kyllästyttämään. Paitsi ehkä patongit. Kuinka ollakaan, sitähän me taas syötiin, kun palattiin kämpille...


Sain tiskitkin vihdoin hoidettua. Onneksi auringossa on jo lämmin, sillä tiskipaikalla tulee nappia painamalla vettä tietyllä paineella tietyn aikaa ja puolet tietty onnistuin roiskuttamaan päälleni.
Pasi lähti kameran kanssa rantaan ja mä jäin kirjoittamaan blogia.
Kello on nyt kaksi paikallista aikaa. Blogi ajan tasalla ja Pasi esittelee kuvasaalistaan: liejukana, rotta yms.

Siestan jälkeen grillattiin suomalaiskansalliseen tapaan Kivikylän lenkkiä. Kun me tiedettiin lähtiessä, että pääsiäisenä on ruokakaupat kiinni, oltiin kotoa varattu hätävaraa. Kävin pesemässä rasvaisen grillin ja pistettiin se kasaan aamun lähtöä varten.

Yksi saksalainen pariskunta parkkeerasi vaununsa ihan meidän kylkeen. Turvavälin lisäksi kyllä voisi miettiä hiukan yksityisyyttäkin??? Eikun verhot kiinni, ettei suoraan näkynyt kämpästä toiseen. 

Käytiin alkuillasta kämppärin baarissa pizzalla. Ei hyvää! Siinä olisi kyllä hyvät puitteet vaikka mihin, mutta baaria pitävä perhe vaikutti ihan tylsistyneiltä koko hommaan. Niillä pyöri lapsetkin siinä mukana. 

Käytiin vielä kaupasta hakemassa mansikoita, jätskiä ja pullo cavaa. Nam! Ei kyllä jaksettu litkiä pulloa tyhäksi, vaan suljettiin se foliolla ja painuttiin puoli kasilta yöunille!

LAUANTAI 26.4.2014

Aamulla varjossa oli +11, kun noustiin kahville puoli kahdeksalta. Oltiin tietty herätty jo ennen viittä, mutta ei niin aikaisin kehtaa nousta kolistelemaan.
Laitettiin hiljalleen leiri lähtövalmiiksi. Edessä oli 530km siirtymä Torreviejaan.

Respassa ei ollut ketään vielä töissä, kun ajettiin portille ihmettelemään. Respan piti kyllä olla jo auki?
Onneksi paikalle sattui joku henkilökuntaan kuuluva mies, joka avasi meille puomin klo 8.40. Oltiin hoidettu maksut etukäteen.

Eka maksutiketti otettiin heti moottoritielle noustessa. Ja tunnin ajon jälkeen pysähdyttiin tankkaamaan. Dieseliä oli kahta erilaista tarjolla; olikohan superia ja excelentaa. Otettiin sitä halvempaa, 1,389€/litra. Kai se sopii Tessun mahalle? Ei ainakaan oireillut millään tavalla.

Ennen Valenciaa maksettiin 29,05€. Niillä kulmilla muuten näkyi Linden trukkitehdas; melkein tuli ikävä töihin.... 
Valencian jälkeen uutta tikettiä. Ja sitten alettiin katsella taukopaikkaa. Johan se puolilta päivin on aamupalan aika! Huoltsikalla Tessun viereen parkkeerasi kaksi pakua, joiden katolla oli verkolla kiinnitettynä romuja. Pasi jäi Tessun vahdiksi ja mä sain baarista saaliiksi lämpimän kanapatongin. Hampurilaista olisi tehnyt mieli, mutta tiskissä oli raaka jauhelihapihvi ja lappu Gourmet Burger12€. Kuulosti sen verran oudolta, että en alkanut burgereita tilailemaan ;)

Pidettiin ihan reilu tauko pikakahveineen. Sen jälkeen olikin taas huomattavasti kivampi jatkaa matkaa. Aamusta tuntui, ettei kilometrit kylteissä vähentyneet ollenkaan. 



Alicanten alueella mittari alkoi näyttää +26 astetta. Silloin tällöin näkyi sinistä merta. Tällä pätkällä oli ekat tunnelit Vuosaaren jälkeen. Olinkin jo ehtinyt harmitella, kun se jäi kuvaamatta...
Alicanten jälkeen nopea stoppi: Pasi viritti navigaattorin ja mä sain tupakkatauon. 
Pian olikin taas maksupaikka, 20,95€. 
Lauantai oli leppoisa päivä liikenteessä. Rekkoja oli suht vähän eikä muitakaan kulkijoita riesaksi asti. 

Torreviejassa suunnistettiin Lidliin tekemään ostokset. Paikka vaikutti sen verran turvalliselta, että jätettiin Tessu yksin parkkikselle. Paistopisteellä kuultiin suomenkieltä; pari naista shoppailemassa. Ollaan yritetty tähystää suomalaisia rekkareita. Yksi rekka on tullut Espanjassa vastaan! 


Saavuttiin Florantillesin kämppärille tietysti siestan aikaan. 45min odottelua. Tessu puun alle varjoon ja kattoluukku auki. Käytiin tutustumassa kämppärin kaupan valikoimiin ja baariin. Otettiin pienet oluet ja nautittiin auringon lämmöstä. Kauppaa ja baaria hoitaa saksalainen Monika, joka on asunut täällä noin 25 vuotta. 

Baarissa oli neljä vanhempaa brittipariskuntaa. Naiset omassa pöydässään ja viinilasit nenän alla. Lähtivät siitä autolla. Miehet jatkoivat oluen ja gin tonicien kanssa ja myöhemmin hyppäsivät kolmeen autoon ja lähtivät ajamaan. Vaikka vain kämppärille, niin kyllä mä kuitenkin hiukan katsoin, että olisko ne autot voinut ensin tuoda parkkiin ja sitten vasta mennä baariin? Mua epäilytti jo se yhden pienen olusen ottaminen, kun Pasin piti kuitenkin vielä ajaa Tessu sisään. 

Respassa taas oli töissä ruotsalainen nainen. Maksettiin nyt viikko etukäteen ja mietitään sitten jatkoa. Kämppäri vaikuttaa ihan kivalta ja kelitkin on täällä kohdallaan :)

Löydettiin Tessulle varjoisa paikka. Autossahan nousee lämpötilat auringossa turhan korkealle, eikä meillä ole ilmastointia. 
Järjestettiin kamoja pidempää oleskelua varten ja käytiin illan tullen kämppärin baarissa syömässä herkulliset Kievski kotletit. Jälkkäriksi irish coffeet, jollaisia Monika ei ollut koskaan ennen tehnytkään, mutta hyvin onnistui!