Sunnuntai 28.4.2013 Krk

Noista puoli kuuden heräämisistä on ilmeisesti tullut ihan tapa. Ei kiva! Ja ahtaissa tiloissa kun toinen alkaa pyöriä tai peräti nousee vessaan, herää toinenkin.



Kahdeksalta noustiin kahville ja miettimään, vaihdetaanko paikkaa. Meidän "tyrskylaituri" kiehtoi muitakin ja Tessun edessä ja sivuilla pyöri koko ajan väkeä. Oltiin kuin näyteikkunassa! Käveltiin katsomassa hyviä, vapaita paikkoja ja sitten respaan. Siellä oli taas jonoa, mutta paikan vaihto onnistui. Saatiin samalla Pasin passi pois. Mun rekisteröinti hoitui kansainvälisellä camping-kortilla, ICC, joka toimii samalla panttina maksuun asti. Ehkä seuraavalle reissulle hankitaan Pasillekin kortti? Passia on jotenkin kurja jättää mihinkään edes yön yli! Kyseisessä kortissa on passin tiedot, eikä se ole kalliskaan.




Respan seinästä sain nostettua 1000 kunaa (noin 133€. Kurssi on suunnilleen 7,5)
Sitten valmistelemaan Tessu siirtoa varten. Sisällä mä olinkin nostellut kaiken paikoilleen jo valmiiksi. Ajettiin huoltorakennuksen 4 luokse. Eiliset suihkuvedet ajokaivoon, puhdasta vettä tankki täyteen, kemssan tyhjennys (yllättäen siellä oli jonon ekana nainen!!! Harvemmin näkee!) ja roskat samalla reissulla. Sitten leiriytymään paikkaan B61. Tästäkään ei ole montaa metriä rantaan, mutta on paremmin oma rauha.



Leirin pystytyksen jälkeen olikin aika laittaa toiset aamukahvit ja syödä aamupalaa. Aurinko paistoi puolella teholla ja yhdentoista aikaan oli mittarissa +18. Ei paha!
On muuten jännä, miten keli vaikuttaa ensi vaikutelmaan leirintäalueesta. Eilen tullessa, kun sateessa ja tuulessa koitin surkeasta hanasta liruttaa vettä kastelukannun kautta auton säiliöön, en juurikaan osannut arvostaa tätä paikkaa. Yön aikana vaatteet olivat kuivuneet ja fiilis oli ihan erilainen: tämä paikkahan on täydellinen!

Ainakin melkein. Kaikkein hankalinta on se, että kemssan tyhjennys on "puoli kilometriä ylämäkeen" (pientä liioittelua) eli tässä pitää opetella päiväsaikaan käyttään yleistä vessaa. Mikä taas tarkoittaa sitä, että aloitat tsekkaamalla vessan renkaasta mahdolliset roiskeet, joita 50% varmuudella onkin. Inhottavaa! Lähivessassa on kaksi koppia, joista toisen ovi on hankala lukita.



Käveltiin Krk:n vanhaan kaupunkiin, joka on ihan lähellä. Kauniita vanhoja rakennuksia, kapeita kujia. Lyhyt rantakadun pätkä pieniä ravintoloita vieri vieressä. Kulttuuri alkoi janottaa ja tuleehan vanhoista rakennuksista aina sen verran pölyä kurkkuun, että piti käydä ottamassa yhdet oluet :)









Isompi kauppa keskustan kulmilla oli mennyt kiinni yhdeltä. Menomatkalla kerittiin pikaiseen kävellä se läpi ja tsekata tarjonta. Mutta ei ostettu mitään kannettavaksi, kun oltiin menossa pidemmälle. Tehtiin täydennykset kämppärin pikkukaupassa.

Nyt meillä sitten oli kunia ja tehtiin uusi yritys kämppärin bistroon/ Beach grill, joka on sopivasti ihan lähellä. Tilattiin kreikkalainen salaatti ja pizza margerita, yht 70 kunaa (~9,3€), jotka syötiin kimpassa. Oli kyllä varmasti koko reissun maittavin ateria tähän mennessä! Miten voi pizza, jossa on vain tomaattikastiketta ja juustoa, olla niin hyvää??? Ja se salaatti.... Nam!




Ruoan jälkeen alkoi molempia väsyttää niin, että ei ollut vaihtoehtoja: loman ekat päikkärit. Nukkuminen on ihanaa, mutta herääminen on ankeaa! Kahvia ensiavuksi!
Ilta menikin sitten tässä omassa leirissä. Pasi viritti telkkarin Kroatian taajuuksille. Lidlin "nakkivalikoima" paistinpannussa oli ihan järkyttävä.

Pohdittiin matkan jatkoa, mutta ei päästy mihinkään tulokseen. Ollaan alustavasti sovittu respassa, että ollaan tässä 2/5 asti. Sibenikiin on 300km matkaa, siellä on hiukan turhankin "hienoja" kelejä (lähes +30) luvassa. Ne Krka:n vesiputoukset kyllä kiinnostaisi. Olenhan mä ostanut harmaasuotimenkin kameran linssiin ihan niiden takia! Karttakirjassa näkyy moottoritie, jonka olis pitänyt valmistua 2011, mutta Google Maps ei tunnista sitä.

Tupakoitsija kokee enemmän, vaikka kuolisikin nuorempana: mahtava kuun esiin tulo vastarannan takaa. Pasikin tuli katsomaan. Miten voi kuu nousta niin nopeasti? Hieno kokemus!

Vajaa viikko nyt oltu tien päällä laivamatkan jälkeen. Etukäteen päätettiin, että säästösyistä ei tosiaankaan käytetä mitään villiparkkeja eikä rekkaparkkeja tai mitä lie rastipaikkoja, ellei ole pakko. Halpa tällainen reissu ei ole missään tapauksessa, eikä ruveta pihistelemään leirintäaluemaksuissa mahdollisesti ryöstön uhalla.
Mä kuitenkin kuvittelin, että leirintäalueillakin voi ulkomailla olla turvaton olo ja kohta me kurvataan ympäri ja ajetaan Ruotsin halki Haaparannasta Tornioon ja ollaan kohta Piesjänkällä turvallisissa maisemissa. Mulla kun on tunnetusti vilkas mielikuvitus ja kuuntelen öisiä ääniä toinen korva auki ;)
Yllättäen olo ei ole kertaakaan tuntunut turvattomalta. Toki normaali varovaisuus, kun käsilaukun kanssa kulkee kaupungilla, mutta eipä olla tähän päivään mennessä piilotettu rahoja passipussiin vyötärölle, enkä ole öisin kuullut hiipiviä ääniä Tessun ulkopuolelta. Hyvä!!!

3 kommenttia:

  1. Kauheeta lukea ajatuksen kanssa. Mä teen kielioppivirheitä. Tekstin mukaan ollaan syötyä kunia ja euroja salaatin ja pizzan sijaan. Yhdyssanat on nykyään tosi vaikeita, kun tulee kirjoitettua vain nopsia nettiviestejä. Toivottavasti pääasiat tulee sentään ymmärretyksi!

    VastaaPoista
  2. "Ollaan syötyä"... No huh! Nyt kyllä alkaa vaikuttaa munkit ja kuohuviinit, mutta alkuperäinen teksti on kirjoitettu aamukahvien voimalla :)

    VastaaPoista
  3. Eipä nuo virheet lukemista haittaa. Jos mietitte niitä Plitvicen vesiputouksia, niin kannattaa mennä. Käsittämättömän hieno paikka, jossa kameralle kovasti töitä. Kerrassaan upea kokemus.

    Ja mitä tulee matkustamisen halpuuteen, niin sitähän se ei ole koskaan ole. Kun ollaan lomalla, niin silloin on kiva nauttia elämästä. Toisaalta on myös muistettava, miten paljon näkee, kokee ja saa ulottuvuutta asioihin, kun on tien päällä. On se vaan niin koukuttavan ihanaa tuo matkustaminen :).

    Ihanaa matkan jatkoa!

    Sari


    VastaaPoista