Mä en oikein tunne oloani turvalliseksi laivassa. Onneksi tehtiin kettusirkku-reissu Utöhön loppiaisena; edellinen kerta laivalla oli Galapagosilla, missä pieni risteilyalus rynkytti yhdellä välillä aika rajusti. Siitä jäi hiukan ikävä fiilis. Utön keikalla samaan pöytään sattui kokenut purjehtija, joka kertoi mulle, että m/s Eivorilla ei ole mitään hätää. Eiköhän tällainen iso rahtilaivakin pysy pinnalla? Kyllä kai?
Baari ehti mennä aamulla kiinni ennen kuin huomasin katsoa aikataulua ja kelloa kahvimielellä. No, kokis ajaa melkein saman asian aamujuomana? Limuautomaatti täältä löytyy. Kahviautomaatti olisi kyllä myös tarpeen.
Puolipilvistä, aika tuulista. Pasi tähysti kannella näkyisikö mitään muuttavia.
Käytiin tax freessa ostamassa tuliaistuoksu Jennille. Sitten saunaan. Tosin mun ei tarvinnut mennä saunaan lämmittelemään: kaikista kolmesta suihkusta tuli pelkkää kuumaa vettä. Yhdessä oli tuttu termostaatti, mutta kyllä mulle jo tuli epäusko, että enkö enää osaa käyttää vesihanoja. Lopulta vesi viileni sen verran, että pystyin käymään pesulla. Ja sitten porealtaaseen, jossa istuttiin pitkään huuhtomassa matkan pölyjä pois.
Kyllä on muuten sitkeitä nuo parfyymit; olin tuoksutellut muutamaa, eikä ne hajut lähde pesemällä eikä edes porealtaassa liottamalla.
Kirjoittelin eilisen blogin loppuun ja sitten lähdettiin kahville. Kaksi pientä kuppia kahvia 5€.
Pasi oli jo ajatuksissa kotona. Ruohonleikkuri käyntiin (millainen viidakko siellä mahtaa odottaa?) ja grilli päälle. Illalla tulee vihdoin se futiksen UEFA championliigan loppuottelu Bayern Munchen-Dortmund. Meistä kun on tullut vankkumattomia ;) Bayernin kannattajia, niin pitäähän se katsoa!
En tiedä, onko koti-ikävää vai haikeutta reissun loppumisesta vai olenko vain niin onnellinen, kun takana on viiden viikon upea reissu, mutta mulla tuli tippa silmään tuolla kannella merelle katsellessa. Ihme nyyhky ;)
Ollaan edelleen EE Elisan alueella. Reissun aikana, jos muuten ei olisi huomannut ylittäneensä rajan, tuli aina operaattorilta tekstiviesti, että mitä missäkin maassa maksaa puhelut Suomeen. EU-maissa onkin kaikissa samat hinnat, mutta Kroatiassa kalliimmat:
Puhelu Suomeen 0,3569€/min (Kroatia 2,61€/min)
Vastaanotto 0,092€ (1,07€)
Tekstiviesti 0,1116€/kpl (0,29€)
Datasiirto 0,868€/Mt (12,09€)
Mä kyttään toivorikkaana puhelimesta, koska tullaan Suomen aluevesille, niin voisi koittaa ottaa 3G-yhteyden Pönttöfoorumille ja Facebookiin... Kello on nyt 13.52.
Sitkeässä on nuo opitut tavat. Jo ekan vaunun aikana, kun olin pari kertaa huuhtonut vessapapereita kemssasta, toin vessan kaappiin pienen kannellisen roskiksen, johon mahtuu hedelmäpussi. Käytetyt vessapaperit siihen. Pasi yritti protestoida, että ne alkaa haista? Höpöhöpö, ei ne mitään haise, kun vaihtaa roskiksen kerran päivässä. Ei edes silloin, kun lämpötilat nousee hellelukemiin. Kemssa täyttyy nopeammin, kun sinne laittaa paperia. Niin ja yleensä ne jää johonkin niin, että joutuu käyttämään paljon vettä, että ne saa yleensä putoamaan sinne säiliöön (tämän ongelman yksi tuttu karavaanari on ratkaissut kiinalaisella syömäpuikolla, joka on aina käden ulottuvilla paperien tökkimistä varten...)
No, eipä täällä laivallakaan meinaa tajuta, että vessapaperin paikka on pöntössä. Käsi meinaa ihan vaistomaisesti käydä roskiksen suuntaan. Toisaalta se voisi olla ihan hyväkin, sillä ei tää viemärijärjestelmä ole kovin toimivan tuntuinen: aamulla, kun pesin hampaita ja annoin veden valua, alkoi suihkun viemäristä nousta vettä. Onneksi olin just ikkunasta varmistanut, että seiska-kerros on edelleen korkealla merenpinnan yläpuolella...
Loppumatkasta tähystettiin kannella merilintuja: lokkeja, paljon haahkoja, merimetsoja, kyhmyjoutsenia. Samalla piti kytistellä kännykästä, että koska ollaan Suomen ja Saunalahden aluevesillä, että voi ottaa 3G-yhteyden. Kun yhteys löytyi, sain blogin päivitettyä ajan tasalle.
Käytiin hytissä keräämässä kamat kasaan ja sitten baariin odottamaan, koska päästään autokannelle. Molemmille hisseille olikin jo jonoa ja me jäätiin melkein viimeiseen kyytiin.
Klo 15.52 oli sähköpiuha irrotettu, saksalaiset grilliherkut otettu pakastimesta sulamaan ja jääkaappi käännetty akulle. Odoteltiin hetki, että päästiin johtoauton perässä ajamaan ulos laivasta ja terminaalin luokse.
Tuulilasissa oli vaaleanpunainen lappu, jonka sain Rostockista. Merkkinä, että meidän osalta passitarkastus suoritettu ja kaikki ok. Eli ei mitään rajamuodollisuuksia vaan päästiin ajamaan suoraan kohti kotia. Täällähän on tullut kesä meidän reissun aikana: joka paikassa voikukkia!!! Ilmeisesti siis myös meidän ns nurmikolla ;)
Kyllä oli jännät fiilikset. Iloa ja surua! Sain pidätellä kyyneleitä koko lyhyen kotimatkan ajan. Mä tajusin, että ENSIMMÄISEN Euroopan matkan voi kokea vain kerran. Seuraavalla kerralla se on jo rutiinia.
Nythän mä olin Rostockista lähdön jälkeen ekalla Snack&Shopilla varma, että me kuollaan nälkään, kun meinasi kahvin ostaminenkin olla hankalaa. Ei ollutkaan itsepalvelua, vaan kahvit piti pyytää. (Vaaka kyllä todisti, että nälkäkuoleman uhkaa ei todellakaan ole ollut.)
Kaikki meni hyvin. Auton kanssa ei mitään ongelmia. Leirintäalueet oli kaikki hyviä. Pärjättiin ilman Italian adapteria. Selvittiin kaikista tietulleista. Kumpikaan ei sairastunut. Missään kohtaa ei tullut turvaton olo. Kelit oli epävakaiset, mutta enimmäkseen hyvät. Ei tarvinnut riidellä. Kaasu riitti ja sitä riittää noista kahdesta 11 kilon pullosta varmaan koko kesän reissuihin.
Kotipihassa sain Pasinkin herkistymään. Kun Tessu oli saatu parkkiin omalle paikalleen, halasin Pasia ja kiitin reissusta. <3 data-blogger-escaped-br="">
Jenni odotteli siivotussa ja pullantuoksuisessa kodissa. Tuntui niin hyvältä :)
Pienissä tiloissa vietetyn viisiviikkoisen jälkeen eteinenkin tuntui valtavan isolta. Onko meillä tosiaan tällainen koti? Aivan mieletöntä tulla kotiin. Täällä on tilaa liikkua tallaamatta toisen varpaille ;)
Herkistely vaihtui sitten puuhakkaaksi touhuksi: auton tyhjennys, pyykinpesu alulle, nurmikon [viidakon] raivaus yms. Eipä ole tullut aika pitkäksi, kun maanantaina piti palata töihin. Blogiakaan en ole ehtinyt kirjoittaa valmiiksi!
Eli tämä reissu oli tässä. Aion vielä noista leirintäalueista kerätä linkit ja laskea yhteen kaikki tiemaksut, polttoainekulut, laivalippujen hinnat jne, jos niistä vaikka olisi jollekin hyötyä!
Toivottavasti meidän reissublogin seuraajilla on ollut lukiessaan yhtä mukavaa kuin mulla kirjoittaessa tätä. Kuvia lisätään myöhemmin. Niitä muuten on paljon. Nyt vaan on tärkeysjärjestyksessä Jennin valmistujaisjuhlat, joihin mennessä pitäisi saada kaikki Tessusta raahattu pyykki ym sälä paikoilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti