Tiistai 21.5.2013 Isnystä Naumburgiin

Levollisten yöunien jälkeen noustiin yhdeksältä kahville ja valmistelemaan leiriä lähtökuntoon.
Pilvistä, +8 astetta. Ei sadetta. Acsi-opuksesta valittiin leirintäalue tärkeimpänä kriteerinä Wi-Fi. Alkaa jo nettipimento harmittaa! Hessenin alueelta löytyikin sopivan tuntuinen paikka. Siitä on sitten enää 530km ajomatkaa Rostockiin.

Yhtä yötä varten ei oltu levitelty mattoa, pöytää, tuoleja eikä sisälläkään tavaroita tavalliseen tapaan ympäriinsä. Joko oltiin tehottomia tai sitten kämppärin valinnassa meni aikaa. 10.30 olin vihdoin saanut maksettua yöpymisen, 27,5€. Wi-Fistä ei velottanut, kun kerroin, ettei se toiminut meidän kulmalla. Kiva!

Isnyn kämppäri oli ihan asiallinen paikka. Vihreälle, ruskealle ja kirkkaalle lasille omat astiansa. Isot sekajäteastiat taas toimii jollakin mekanismilla, jota en keksinyt. Yritin kyllä vetää jokaista vipua ja polkea jalalla. Liian tekniset laitteet. Lopulta kuitenkin sain kantta punnerrettua hiukan auki ;) Huoltorakennus siisti. Kemssan tyhjennys ulkosalla, mutta helppo hoitaa.

Ajettiin Isnyn keskustaan etsimään apteekkia. Kyllä on muuten kaunis Tessun kotikylä!
Apteekki löytyi ja onnistuin ostamaan sieltä raikasta nikotiinipurkkaa Pasille. 4mg Nicorette, 30kpl, 12,20€. Taitaa olla kalliimpaa kuin Suomessa?

Alkumatka ajettiin pikkuteitä maaseudulla. Kaunista! Moottoriteiltä ei näe juuri mitään, mutta matkanteko on sitten paljon joutuisampaa. Mukavahan se oli sitten päästä moottoritielle A7 ja lähteä kohti pohjoista. Illerissä pidettiin eka tauko ja käytiin kahvilassa haukkaamassa aamuleivät!

Alkumatkasta tuntui jotenkin tuskaiselta matkanteko. Ihan kuin se ei olisi edistynyt yhtään! Tuskallista. Tylsää. Ei mitään tekemistä. Selailin karttakirjaa aikani kuluksi. Moottoritie oli osittain betonilaattaa, joka saa renkaat metelöimään niin kuin ne olisivat suunnilleen juuri irtoamassa. Raivostuttavaa töyssytystä....500km päiväetappi suunniteltuna.
Onneksi maltettiin sieltä Zadarista lähteä jo perjantaina. Maanantain lähtö olisi tarkoittanut suht pitkää ajoa joka päivä.

Hurjan monta Ausfart-nimistä kylää Saksassa?

Päivän positiivisiin asioihin kuului petolinnut, joita oli monessa paikassa. Ja aina pareittain! 120km/h-vauhdissa ei kyllä juuri ehtinyt tuntomerkkejä katsoa, mutta ihan hienoa oli nähdä, miten paljon petoja näilläkin kulmilla on :)

Ennen Kesseliä käännyttiin tielle A44 suuntaan Dortmund. Siitä jossain kohtaa tielle D251.
Tankki alkoi näyttää masentavan tyhjältä. Onneksi löydettiin pikkukylä, josta saatiin 81,81 litraa naftaa. Hinta 1,389€/litra. Ruokakauppaa ei siitä kylästä löydettykään.

Loppumatka pikkuteitä pikkukylien läpi. Kauniita maisemia. Naumburgin kylässä käytiin ruokaostoksilla. Ekaa kertaa jossain muualla kuin Lidlissä. Edeka se taisi olla nimeltään. Siitä olikin enää 300 metriä kämppärille. Märchen Camping Naumburg. Ystävälliset tytöt respassa pääsivät treenaamaan englantia. Suihkun avaimesta piti maksaa 15€ PANTTI. Tälle sanalle ei keksitty englanninkielistä vastinetta, mutta asia tuli ymmärrettyä kuitenkin ;)

Kuudelta oltiin saatu leiri pystyyn. Suihkussa piti käydä vuorotellen, sillä se muovinen "avain" tökättiin suihkun viereen lukulaitteeseen. Miesten suihkussa se oli näyttänyt jäljellä olevan ajan, mutta mulla näkyi pelkkiä viivoja. Onneksi ei loppunut vedet kesken shampoon huuhtelun!

Me oltiin tietysti ostettu pelkkää grillattavaa ruokaa. Tottakai alkoi sataa. Mutta ei kuoltu nälkään. Kylä näytti tänne tullessa niin söpöltä, että minä, joka yleensä mieluiten möllötän kämpillä, ehdotin, että lähdetään tutustumaan iltaelämään. Sikäli kuin tiistaina pikkukylässä on iltaelämää!

Kivan pikkuisen oluttuvan sijaan eksyttiinkin Weinrich-hotellin ravintolaan syömään. Tosi hyvät ruoat. Pasi otti gordon bleun ja mulle jotain lohensukuista otusta katkarapu-kermakastikkeessa. Keitettyjä perunoita, kylläpä maistui hyvältä!

Lähdettiin vielä käymään Split-nimisessä ravintolassa. Isäntä oli kroatialaista alkuperää ja aika innoissaan, kun kuuli, että ollaan sieltä tulossa. On kuulemma 30v sitten muuttanut tänne.
Asiakkaita oli 2 miestä meidän lisäksi. Sitten tuli yhden miehen ja viiden vanhemman rouvan seurue. Isäntä nauratti niitä, ei pullon pyörityksellä vaan kullinpyörityksellä. Sillä oli sellainen vinhasti pyörivä vekotin, joka jää sitten tietty osoittamaan johonkin suuntaan. Kaikkea sitä näkeekin ;)

Pienessä sateessa kämpille 22.45 täyttämään nettivajausta.
Nukkumaan mennessä vettä satoikin ihan kunnolla. Mikään ei ole niin ihanaa kuin mennä sänkyyn kuuntelemaan ropinaa ja nukahtaa siihen :)